torstai 27. maaliskuuta 2014

Keskiviikko ja torstai nomen pyörteissä

Keskiviikkona suuntasin - tällä kertaa ilman koiria harrastuksen ääreen sillä Oitissa oli taippariluento. Vuonna 2010 olen viimeksi ollut taippariluennolla - ja taipparikurssilla silloin Daisyn kanssa. Daisyn kanssa taipparit ovat edelleen suorittamatta vastoinkäymisten takia, mutta olen päättänyt että kyllä me nyt vielä kokeillaan - samallahan tuo Daisykin menee kun Cindyn kanssa näitä juttuja opetellaan. Luennoitsimassa meille oli tuomari: Risto Heikkonen (jolla itsellään on myös kultsuja). Tuttuja asioita siis käytiin lävitse - mutta tuli siellä jotain uusiakin juttuja kun kuuli tuomarin näkökulmasta asioita. Viikon päästä on sitten ensimmäinen maastokerta.

Tänään torstaina menin Cindyn kanssa Mervi Salon nomekoulutukseen. Olimme kimpassa nomeporukan kanssa ottaneet ulkopuolisen kouluttajan ja Mervin koulutuksessa olisi tarkoitus käydä viitisen kertaa nyt kevään aikana. Mervi oli kysellyt jo etukäteen koiramme taustatietoja ja mahdollisia ongelmia. Tänään oli sitten ensimmäinen kerta ja kokoonnuimme Kytäjällä iltapäivästä. Mutta tässä nyt Cindyn treeneistä:

Seuraaminen: Cindy kun käy nomepuolella niin kierroksilla että kiskoi hihnassa ja vouhotti (jälleen). Minun täytyy olla ehdottoman jämpti näiden asioiden kanssa. Kun se on kielletty niin se on sitten kielletty (vaikka kuinka kierroksilla koira kävisi). Itse täytyy pitää hermot kasassa ja oltava määrätietoinen ja rauhallinen. 


Luoksetulon Cindy osaa. Tänään tosin teki sellaisen jutun että kun pillitin Cindyn luokseni (kun oli riehumassa toisen koiran kanssa) saapui minun luokseni kuin salama - ja yhtä nopeasti lähti takaisin riekkumaan. Hmmm... onkohan tuolle noutajalle kuitenkaan ihan selvää että kun pillitän luokseni niin luonani myös pysytään kunnes vapautan? (tuntuu ettei tämä ihan selkeää Cindylle ole - tai ollut ainakaan tässä tapauksessa).


Damin palautus: täysillä minua kohden - ja päiten... onneksi polvilumpiot pysyivät ehjänä ;) - eli rauhallisempia palautuksia treenattava! Ja itse pidän kädet alhaalla kun otan damin ja taas ohjaajan rauhallisuus. Dami on minun, ei Cindyn. Piste.

Odottaminen (maltti): tätä treenattiin tänään paljon. Cindy tietää kyllä mitä vaadin, mutta tämä on tätä EPEK osastoa (ei pysty - ei kykene). Kyllä Cindy jaksaa hetken - jos toisenkin olla aloillaan... mutta ei sitten enää sitä kolmatta. Tässä asiassa sama kuin muissakin nomeen liittyvissä (kun omistaa kiihkeän koiran) oltava jämpti ja kerrottava selkeästi ja rauhallisesti koiralle kun tekee jotain ei kiellettyä. Jos olen sanonut sivu-käskyn ja lähtee siitä, uusi käsky sivulle - jos ei tottele niin koira nostetaan siihen. Toteltava. Piste.

Markkeeraukset: tehtiin malttina näitä, eli ensin lensi markkeeraus, käännyttiin toiseen suuntaan koiran kanssa (tämä oli vaikeaa Cindylle... kun se dami on siellä meidän takana! Miksi pitää kääntyä!!!). Sitten lensi toinen markkeeraus. Ja taas täyskäännös ja koiran pysyttävä/käännyttävä sivulla. Ja sai hakea sen ensimmäisen markkeerauksen. Hyvä treeni! 
Lisäksi paljon markkeerauksia tehtiin samaan tapaan, mutta niin että joku koirista (Cindy sai hakea vain kerran kun on niin vouho) kuka oli rauhallinen pääsi hakemaan damin. Ja lopuksi ohjaajat kävivät vuoron perään hakemassa dameja pois.

Lopuksi saatiin vielä vinkkejä / läksyjä:
- pillityskäskyjen vahvistaminen
- pysäytyskäskyn opettaminen pillillä (Mervi suositteli kiihkeälle koiralle istumista, että joutuu rauhoittumaan).
- Linjan opettaminen - ja jo alkuvaiheessa opettaisi koirille lyhyellä matkalla tien / polun ylittämisen. Linjaa myös niin että kahdessa paikassa dameja ja ohjaaja päättää mille linjalle lähdetään. Tässä oltava tarkkana että koira etenee linjaa suoraan, mitään muuta ei hyväksytä. Aloitus lyhyellä matkalla.
- Cindyn läksynä (eipä tullut yllätyksenä) ennen kaikkea maltti. Ohjaajan läksynä määrätietoisuus ja rauhallisuus.
- Usein harjoitellaan - mutta vain pari toistoa. 
- Varmasti tuli paljon muutakin vinkkiä, mutta nyt ei pysty muistamaan enempää.

Ai niin! Mervillä oli starttipyssy joten ensimmäisen kerran Cindy pääsi kuulemaan hieman pauketta. Cindy oli tarkkaavainen ja kiinnostunut :)

Tässä vielä väsynyt noutaja - jolle otti koville tuollainen malttaminen :D





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti