Sitten ajeltiinkin Hämeenlinnaan Kirstulan koirakentälle taipparin karsintakokeeseen ja molemmat koissit osallistuivat. Sain numeroksi 1 ja toiseksi viimeinen. Cindy sai aloittaa ettei nosta autossa kierroksia jotka olivat jo muutenkin taivaassa asti. Karsintakokeessa oli tehtävänä: paikalle jättäminen istumaan, luoksetulo, seuraaminen ja nouto. Cindyn paikalla olo ja luoksetulo ihan ok, seuraamisessa ei meinannut malttaa pysyä koska oli nähnyt aikaisemmin esimerkki koirakon suorituksen - ja nähnyt siis damin lentävän. Noutoon lähti vauhdikkaasti, pieni ohimarssi (luulin jo että tästä oltiin päästy eroon), komensin luokse ja tuli sitten damin tuomaan minulle. Video tästä suorituksesta tässä:
Daisy oli tosiaan sitten toiseksi viimeisenä - mutta ei todellakaan vähäisempänä. Kapan piti oikeasti videoida tämäkin suoritus mutta keskittyi seurustelemaan kentän laidalla ja sai videoitua lopulta vain noudon palautuksen. No, Daisy suoritti näin helpon jutun mallikkaasti. Kentän laidalla kyllä kuului "ei sitten mitään hihnoja", "Daisy saisi tehdä tanssimalla seuraamisen" - eli hivenen vaikeusastetta kaivattiin. No - toki Daisy teki suorituksen ilman hihnaa mutta tanssimaan ei alettu xD
Katselmuksen jälkeen pääsimme näkemään toisen 1-vuotiaan eli Cindyn veljen Jaron - kyllä osaavat olla eri näköisiä. Velipoika muutenkin vaikutti paljon rauhallisemmalta eikä tuollaiselta sähikäiseltä kuin Cindy. Komia on velipoika!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti